Kun outo vatsakipu vaivaa

Syksyllä 2014 brittiläinen ilmailualan insinööri Martin Burridge luuli kuolevansa: äkillinen, kouristava vatsakipu vei häneltä jalat alta. Walesilainen 46-vuotias kahden lapsen isä ei ollut koskaan ennen kärsinyt vatsakivuista, mutta nyt kaasut turvottivat hänen vatsaansa niin paljon, ettei hän voinut syödä.

Hänen painonsa putosi puolessa vuodessa 16 kiloa, ja hänen täytyi olla töistä poissa kaksi kuukautta ja vain maata sohvalla, koska ei pystynyt liikkumaan. Hän pelkäsi sairastavansa syöpää.

Joinakin päivinä 30-vuotias ohjelmistoinsinööri Astrid van Vrouwerf-Boers Leerdamista, Hollannista, kärsi niin voimakkaasta ummetuksesta, että hänen vatsansa oli kivikova ja niin turvonnut, että hän vaikutti olevan viimeisillään raskaana.

Saattoi kulua kolme tai neljä päivää, ettei hänen suolensa tyhjentynyt. Hänelle saattoi nousta kylmä hiki, hänellä oli pahoivointia ja hänelle saattoi yhtäkkiä tulla voimakas tarve päästä tarpeilleen sillä sekunnilla. Tutkimuksissa, joihin kuului paksusuolentähystys, hänestä ei löydetty mitään vikaa.

Gloucesteristä, Isosta-Britanniasta, kotoisin olevan 63-vuotiaan Charmaine Bleakleyn oireet alkoivat hänen ollessaan noin 45-vuotias. Hänen kaksi teini-ikäistä poikaansa asuivat vielä kotona, ja hän työskenteli kokopäiväisesti arkistonhoitajana.

Yhtäkkiä hänen vatsassaan saattoi alkaa velloa niin voimakkaasti, että hänen oli heti paikalla päästävä pytylle. Usein hän pelkäsi, ettei hän ehtisi ajoissa – eikä hän aina ehtinytkään. Päästyään vessaan hän joutui istumaan siellä tuntikausia, kun ripulikohtaukset veivät häneltä voimat.

Hän oppi pitämään mukanaan käsilaukussa ylimääräisiä pikkuhousuja ja ilmanraikastinta. Gastroenterologi tutki hänet syövän ja tulehduksellisen suolistosairauden varalta, mutta ei c löytänyt merkkejä kummastakaan.

Kaikissa kolmessa tapauksessa outo sairaus oli ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS). Sen arvioidaan koskettavan vähintään kymmentä prosenttia Euroopan väestöstä – lähes 75 miljoonaa ihmistä. Toistuva vatsan turvotus, kipu, ripuli ja /tai ummetus ovat taudin yleisimpiä oireita.

Mukana kuvassa voivat olla myös liialliset ilmavaivat, vatsakrampit, närästys, pahoinvointi, oksentelu, väsymys, hikoilu, vilunväristykset sekä äkilliset pidätysvaikeudet.

Vaikka henkilö voi tuntea olevansa kuolemansairas, diagnostisissa testeissä ei kuitenkaan löydetä mitään vikaa. Diagnoosi perustuu yleisimpien oireiden esiintymiseen, potilaan hoitohistoriaan ja muiden tautien poissulkemiseen, asiantuntijat sanovat.

Vuosikausiin ärtyvän suolen oireyhtymää ei tutkittu tieteellisesti paljoakaan, mutta nyt sen tutkimus on voimissaan. Tämän takia tautia ymmärretään paremmin, ja monet siitä kärsivät saavat paremmin konkreettista apua, huomauttaa ruotsalaisen Göteborgin yliopiston gastroenterologi ja tutkija, professori Magnus Simrén.

”Tutkimus on erittäin tärkeää, koska IBS kuormittaa valtavasti sekä potilasta itseään, että koko yhteiskuntaa”, sanoi professori Simrén, joka toimii United European Gastroenterology -järjestön tieteellisen komitean puheenjohtajana.

Tutkimus on itse asiassa osoittanut, että useampi kuin joka kymmenes käynti omalääkärin luona ja vähintään yksi neljästä käynnistä gastroenterologin vastaanotolla johtuu IBS:n aiheuttamista oireista. Sitä enemmän sairaspoissaoloja työpaikoilta aiheuttaa vain flunssa.

Onneksi nykyisin suurin osa IBS-potilaista löytää lopulta keinoja, joilla heidän oireensa saadaan kuriin tai vähenemään – nuo keinot voivat kuitenkin olla jokaiselle yksilöllisiä.

Jos sinulla tai läheiselläsi on ärtyvän suolen oireyhtymä, seuraavat kahdeksan asiaa voivat auttaa ymmärtämään tautia paremmin tai saamaan oireet kuriin:

1. Sulje pois muut taudit

Joidenkin vakavien sairauksien oireet voivat olla samankaltaiset kuin ärtyvän suolen oireyhtymässä; niitä ovat keliakia, tulehdukselliset suolistosairaudet sekä tietyt syövät. Vaikka kaikki ovatkin paljon harvinaisempia kuin IBS, niiden mahdollisuus tulisi sulkea pois ennen IBS-diagnoosin antamista, lääkärit sanovat.

”Keliakia jää edelleen usein diagnosoimatta”, sanoo tohtori Niek de Wit Utrechtin yliopistosta Hollannista. Hän auttaa omalääkäreitä lisäämään osaamistaan IBS:n hoidossa.

Kaikissa eurooppalaisissa IBS-ohjeistuksissa suositellaan, että jokaiselle IBS-oireista kärsivälle potilaalle tehtäisiin verikoe keliakian eli vehnän sisältämän gluteenin yliherkkyyden varalta.

Tulehduksellisten suolistosairauksien merkkiaineiden löytämiseksi suurin osa gastroenterologeista käyttää nykyään uutta testiä, jota kutsutaan ulosteen kalprotektiinitestiksi. Sillä voidaan sulkea pois Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus. Pian testiä käyttävät myös useimmat omalääkärit, sanoo tohtori de Wit.

Myös paksusuolen syöpä, vatsasyöpä ja munasarjasyöpä pitäisi tutkia, varsinkin vanhemmilla potilailla, joiden oireet ovat alkaneet äkillisesti, huomauttaa tohtori Jutta Keller Hampurin israelilaisesta sairaalasta Saksasta.

”Suurimmalla osalla potilaista kunnollisilla tutkimuksilla voi sulkea pois syövän mahdollisuuden, mikä on heille suuri helpotus”, sanoo Keller, joka on yksi Saksan IBS-ohjeistuksen laatijoista.

2. Yksi tauti – monta muotoa

Ärtyvän suolen oireyhtymän potilaat jakaantuvat yleensä tasaisesti kolmeen eri tautityyppiin: niihin, joilla pääoireena on ripuli, niihin, joilla pääoire on ummetus ja niihin, joilla oireena ovat molemmat. Kaikilla kolmella tautityypillä voi olla eri syyt, jotka ovat jokaisella yksilöllä erilaiset.

”Jokaisella potilaalla voi olla eri ongelma. Suolistolla ei kuitenkaan ole kovin monia tapoja ilmaista tyytymättömyyttään”, sanoo McMasterin yliopiston johtava IBS-tutkija ja gastroenterologi, tohtori John Marshall Hamiltonista, Yhdysvalloista.

Tutkimus on osoittanut, että tietyt pienet muutokset voivat edeltää IBS:n kehittymistä. Näitä ovat muun muassa muuttunut immuunijärjestelmä, matalan tason tulehdus, hermosyiden lisääntyminen suolen seinämässä tai jo olemassa oleva perinnöllinen herkkyys, sanoo tutkija ja gastroenterologi, tohtori Giovanni Barbara Bolognan yliopistosta Italiasta.

Syksyllä 2015 Barbara tiimeineen julkaisi tiedon, että joillakin ärtyvän suolen oireyhtymää sairastavilla on terveisiin ihmisiin verrattuna paljon zonuliini-nimistä proteiinia, joka säätelee suolen seinämän läpäisevyyttä. ”IBS on mikro-organismien sairaus”, tohtori Barbara sanoo.

”Meillä on nyt oikeat metodit, joilla tarkastella noita mikroskooppisia muutoksia. Uskon, että edistymme tulevaisuudessa paljon.”

3. Infektionjälkeinen IBS

Jopa kolmasosa ärtyvän suolen oireyhtymätapauksista voi olla seurausta suolistoinfektiosta tai viruksen tai bakteerin aiheuttamasta ruokamyrkytyksestä.

Yksi maailman parhaiten dokumentoiduista infektionjälkeisistä IBS-tapauksista sattui Kanadassa vuonna 2000, kun noin 2 500 ihmistä altistui E. coli- ja kampylobakteerin saastuttamalle vedelle Walkertonin kaupungissa.

Tutkimusryhmä, jonka yksi johtajista oli tohtori Marshall, seurasi altistuneiden vointia kahdeksan vuotta. Sairastuneista kaikkiaan 36 prosentille kehittyi IBS. Vaikka monien oireet myöhemmin katosivatkin, jotkut kärsivät taudista edelleen.

Yksi heistä on maanviljelijä Kevin Doyle, joka sairastui ollessaan vajaan viidenkymmenen vuoden ikäinen. ”Minun täytyy olla hyvin varovainen. Jos stressaan yhtään, tauti puhkeaa uudelleen”, Kevin sanoo.

Meneillään oleva tutkimus on paljastanut, että tietyt tekijät kasvattavat infektionjälkeisen IBS:n riskiä: naissukupuoli, vakavat sairaudet, antibioottien käyttö tulehduksen aikana, jo olemassa oleva ahdistuneisuushäiriö ja perinnöllinen alttius, tohtori Marshall sanoo.

4. Tarkista ruokavaliosi

Monet IBS-potilaista ovat sitä mieltä, että tietyt ruoat pahentavat heidän oireitaan. Ruokapäiväkirjan pitäminen voi auttaa huomaamaan yhteyden syödyn ruoan ja IBS-oireiden voimistumisen välillä.

”Se auttaa minua tietämään, mitä ruokia en siedä”, sanoo Astrid van Vrouwerf-Boers, joka on tähän mennessä saanut selville, että hänen kannattaa vältellä kokojyvätuotteita, mandariineja, tiettyjä kaaleja sekä kolajuomaa.


Omena voi aiheuttaa kivuliaita oreita IBS-oireista kärsivälle.
Kuva:Thinkstock

Viime vuosina Australiassa kehitetty ruokavalio, jota kutsutaan FODMAP-rajoitteiseksi ruokavalioksi, on saanut paljon huomiota. Joidenkin tutkimusten mukaan 75 prosenttia niistä henkilöistä, joilla on diagnosoitu IBS, on saanut ruokavaliosta apua oireisiinsa.

FODMAP on lyhenne sanojen ”fermentoituvat oligosakkariidit, disakkariidit, monosakkariidit ja poliolit” englanninkielisistä muodoista. Sanahirviöillä tarkoitetaan monista hedelmistä, vihanneksista, viljoista ja maitotuotteista löytyviä lyhytketjuisia hiilihydraatteja, jotka fermentoituvat sokereiksi suolistossa.

Listoja, joissa luetellaan paljon FODMAP-hiilihydraatteja sisältäviä ruoka-aineita, on saatavilla internetistä ja ravitsemusterapeuteilta. Koska FODMAP-rajoitteinen ruokavalio on erittäin tiukka, suositellaan, että kuuden–kahdeksan viikon jälkeen ruokavalioon otetaan vähitellen takaisin ruokia, jotta nähdään, mitä niistä siedetään.

Kun Martin Burridge kuuli ruokavaliosta, hän lopetti välittömästi paljon FODMAP-hiilihydraatteja sisältävien ruokien syömisen ja hänen oireensa katosivat nopeasti. Sitten hän alkoi ottaa ruokia takaisin ruokavalioonsa.

Hän on saanut selville, että hän voi syödä ruokia D-ryhmästä (maitotuotteita) ja P-ryhmästä (hänen suosikkiaan eli sieniä), mutta hänen täyttyy välttää kaikkia M-ryhmän ruokia ja suurinta osaa O-ryhmästä, varsinkin vehnää.

”Omenasta saan oireita kahdessakymmenessä minuutissa, vehnästä ne tulevat vasta seuraavana päivänä”, sanoo Martin, jonka elämä on palannut normaaliksi. Hän pitää nykyään Bertie’s Bowel Blog -nimistä blogia jakaakseen oppimansa muiden kanssa.

Professori Simrén teki vähän aikaa sitten Ruotsissa satunnaisverrokkitutkimuksen, jossa hän vertasi FODMAP-rajoitteista ruokavaliota ja gastroenterologien jo vuosien ajan suosittelemaa perinteisempää IBS-ruokavaliota.

Jälkimmäisessä painotetaan pieniä annoskokoja, säännöllistä ruokailurytmiä ja kahvin, rasvaisten ruokien sekä kaasuntuottoa lisäävien vihannesten, kuten kaalien ja papujen välttämistä.

”Tutkimuksemme mukaan molemmat ruokavaliot sopivat potilaille. Tulevaisuudessa meidän pitäisi luultavasti yhdistää elementtejä molemmista ruokavalioista saadaksemme vieläkin parempia tuloksia.”

Viime aikoina ruokavalio, jossa syödään vähän hiilihydraatteja ja paljon rasvoja, eli LCHF tai ketogeeninen ruokavalio, on saanut paljon suosiota varsinkin Ruotsissa, jossa monet noudattavat sitä painonpudotuksen tai diabeteksen hallinnan takia.

Tällä on ollut yllättäviä tuloksia: monet kertovat IBS-oireilunsa helpottaneen huomattavasti. Professori Simrén suunnittelee aloittavansa vuoden sisään LCHF- ja IBS-ruokavalioita yhdistelevän tutkimuksen.

5. Kokeile kuitua

Jo vuosien ajan lääkärit ovat suositelleet kuitujen lisäämistä, mutta nyt on selvitetty, että kuidun täytyy olla oikeanlaista. Hollantilainen tutkimus, jossa tohtori de Witt oli mukana, osoitti, että muun muassa leseistä löytyvää sulamatonta kuitua tulisi välttää.

Tutkimuksen mukaan leseiden määrän lisääminen itse asiassa huononsi ihmisten vointia, de Witt sanoo.

Tohtori Peter Whorwell, joka johtaa ärtyvän suolen oireyhtymään erikoistunutta klinikkaa Manchesterissä, Isossa-Britanniassa, on samaa mieltä. Hänen klinikallaan käy vuosittain noin 4 000 potilasta, joista moni on jo käynyt monen eri lääkärin ja asiantuntijan vastaanotolla.

”Ensimmäiseksi täällä klinikalla lopetamme sulamattomien viljankuitujen, kuten aamiaismurojen, leseiden, ruoansulatusta edistävien keksien ja tumman leivän saannin.”

Paremmin sulavat kuidut, esimerkiksi kauraleseet tai ravintolisät kuten akasia tai psylliuminkuori (joka tunnetaan myös nimellä ispaghula), voivat kuitenkin helpottaa joidenkin oireita.

Ripulista kärsivillä potilailla liukenevat kuidut sitovat liiallista nestettä. Ummetuksesta kärsivillä ne taas vähentävät nesteen poistumista, mikä pehmentää ulostetta. ”Päivittäinen liukenevien kuitujen saanti on yksi tehokkaimmista tavoista aloittaa IBS:n hoito”, de Witt sanoo.

Charmaine Bleakley ottaa nykyään kahdesti päivässä liukenevaa kuitua sisältävää ravintolisää, joka tehdään akasiasta. ”Minua se kyllä auttaa.”

6. Suolisto ja aivot

Vaikka stressi ja ahdistuneisuus voivat pahentaa monen IBS-potilaan oireita, lääkärit eivät voi vain kuitata oireita ”psykologisina”, tohtori Whorwell sanoo.

Hän huomauttaa kuitenkin, että vaikka ärtyvän suolen oireyhtymää ei pidetäkään enää pelkästään psykologisena vaivana, tutkimukset ovat osoittaneet, että suoliston ja aivojen välillä vallitsee monimutkainen, kahdensuuntainen yhteys.

Joillakin IBS-potilailla voi olla hypersensitiivinen suolisto, joka reagoi helposti stressiin ja ahdistukseen. Eri hoitokeinoista kognitiivinen käyttäytymisterapia, rentoutustekniikat sekä varsinkin hypnoosi voivat auttaa tyynnyttämään rauhatonta suolistoa.

Tohtori Whorwell tiimeineen on ollut tienraivaaja ”suolistoon kohdistuvan hypnoterapian” kehittämisessä. Tutkimusten mukaan sekä yksilö- että ryhmäistunnot ovat erittäin tehokkaita.

”Hypnoterapia on mahtavaa. Olisinpa kuullut siitä aiemmin”, sanoo Charmaine Bleakley, joka on viime vuosien ajan kuunnellut erityisesti IBS-potilaille tehtyjä hypnoterapialevyjä ennen nukkumaanmenoa, varsinkin silloin, kun hänellä on ollut paljon stressiä.

Tohtori Whorwell suosittelee joillekin IBS-potilaille myös erittäin pieniä annoksia niin sanottuja trisyklisiä masennuslääkkeita, jotka vaikuttavat reseptoreihin niin aivoissa kuin suolistossakin.

Lääkkeitä, kuten nortriptyliinia, amitriptyliinia (Triptyl) ja desipramiinia, tarvitaan vain kymmenesosa masennuksen hoitoon käytetystä annostuksesta. Tohtori Whorwell määrää lääkkeitä usein sellaisille potilaille, jotka eivät ole saaneet apua muista hoitomuodoista, koska ne tuntuvat auttavan lievittämään kipuja ja muita oireita.

7. Kokeile probioottia

Enenevissä määrin ajatellaan, että joillakin potilailla, varsinkin infektionjälkeisestä IBS:stä kärsivillä, suoliston hyvien, ruoansulatuksessa avustavien bakteerien kasvustot ovat häiriintyneet.

”Näkisin, että probiootit saavat suolistossa aikaan jonkin verran hellävaraisia muutoksia”, kertoo tohtori Whorwell, joka suosittelee esimerkiksi Activia-jogurttia.

Hän sanoo myös, että potilaat voivat itse käydä paikallisessa luontaistuotekaupassa ja kokeilla yhtä valmistetta muutaman kuukauden ajan, ja jos siitä ei ole apua, kokeilla jotain toista.

Monet IBS-tutkijat ennustavat, että tulevaisuudessa suolistosta puuttuvia hyviä bakteereita korvataan probiooteilla. ”Toiveissani on, että mikrobiomin manipulointi korvaamalla suolistosta puuttuvat hyvät bakteerit voi johtaa huomattavaan oireiden lievittymiseen”, tohtori Marshall sanoo.

8. Etsi tietoa ja tukea

IBS-potilaat voivat kokea olevansa hyvin yksin. Suoliston ongelmista puhuminen julkisesti on edelleen tabu. Internetissä on kuitenkin paljon IBS-yhteisöjä monilla eri kielillä.

Sivustolla ibsgroup.org on nähtävissä maailmanlaajuinen listaus ravitsemusterapeuteista, jotka voivat auttaa FODMAP-rajoitteisen ruokavalion tai muiden ruokavalion muutosten kanssa.

Yhdysvaltalainen sivusto helpforibs.com tarjoaa tietoa, linkkejä tutkimuksiin sekä tuotteita, kuten hypnoterapialevyjä, liukenevaa kuitua sisältäviä ravintolisiä ynnä muita.

Brittiläissivusto theibsnetwork.org on suurin ärtyvän suolen oireyhtymään liittyvä hyväntekeväisyyssivusto, ja sen tarkoituksena on tarjota ihmisille tukea ja neuvoja.

”Tiedon saaminen on minusta todella tärkeää”, tohtori Whorwell sanoo. ”Potilaiden on ymmärrettävä sairauttaan, jos he aikovat tulla sen kanssa toimeen.”

Lue lisää
Vatsakivut - milloin on syytä huolestua? 
Nyt puhuu vatsa 
Näin hoidat päänsäryn kotikonstein