Näillä vinkeillä niska kuntoon

NISKAKIPU on meidän tietoyh­teiskunnan asukkien yleinen vitsaus. Suuri osa päivästä kuluu kyyristelles­sä tietokoneen, tabletin tai älypuheli­men äärellä tai löhötessä sohvalla te­levisiota katsellen. Niskavaivat liitty­vät myös ikääntymisen myötä tapahtuvaan luonnolliseen selkärangan nivelten ja kudosten kulumaan ja re­peytymiin. Toisinaan kivun taustalla voi olla myös vamma tai sairaus, mutta mikäli ongelmat johtuvat edel­lä mainituista arkisemmista syistä, kokeile seuraavia kikkoja niskan hellimiseksi.

Vietämme noin kolmanneksen elämästämme höyhensaarilla, joten on hyvä aloittaa oikeasta nukkumis­asennosta. Patjan on syytä olla tukeva ja tyynyjä on oltava sen verran et­tä pää asettuu mukavasti samalle ta­solle vartalon jatkeeksi. Yleensä yksi tyyny riittää. Kun seuraavan kerran otat päivänokoset, kokeile nukahtaa selälläsi tyyny polvitaipeiden alla. Siinä asennossa selkälihakset pääsevät rentoutumaan.

Tietokoneen näytön oikea paikka on käsivarren mitan päässä ja silmien tasolla. Kannettavat tietokoneet ovat ergonomian kannalta surkeasti suunniteltuja. Jotta näppäimistöä olisi mukava käyttää, kasvot tulevat liian lähelle ruutua, ja jos ruutu on soivalla etäisyydellä ja korkeudella, näppäimistö on liian kaukana ja pakottaa kumaraan asentoon. Ongelman voi ratkaista nostamalla koneen kirjapinon tai muun korokkeen pääl­le ja käyttämällä erillistä näppäimis­töä ja hiirtä.

Tutkimusten mukaan kotona teh­dystä lihasharjoittelusta voi olla lääkkeitä enemmän apua ly­hytaikaiseen eli alle kolme kuukautta kestäneeseen niska­kipuun. Lääkäri tai fysioterapeutti osaa neuvoa oikeiden liik­keiden valinnassa.

"Kivun taustalla piilevät tavat ja virheasennot on punnittava jokaisen potilaan kohdalla erik­seen", sanoo ranskalainen fysiotera­ peutti Benoit Hielard. "Tietyt harjoitukset ja virheasentojen korjaukset sopivat suurimmalle osalle potilaista. Osalla ne kuitenkin vain pahentavat tilannetta. Sen vuoksi on hyvä jutella ensin ammatti-ihmisen kanssa".

Kroonista ja vaike­aa niskasärkyä voi­daan hoitaa kipu­lääkkein, kortiso­nipistoksin ja tarvit­taessa jopa leikkauk­sin. Äärimmäisiin toimenpiteisiin kan­nattaa tosin turvau­tua vasta sitten kun kaikki muut konstit on käytetty. Yleensä kipu lähtee hel­littämään liikunnan ja parempien työ- ja nukkumisasentojen myötä.