Kaulassa sijaitseva kilpirauhanen on perhosen muotoinen rauhanen, jonka pääasiallinen tehtävä on säännellä aineenvaihdunnan nopeutta.
”Se on kuin auton kaasupoljin”, selittää Oxfordin yliopiston endokrinologian emeritusprofessori Ashley Grossman. ”Se pitää ihmiselon tasaisena”.
Mutta kun sen järjestelmä menee sekaisin, seuraukset tuntuvat koko kehossa. Vaikka emme tiedä miksi, naiset saavat kilpirauhasen ongelmia viidestä kahdeksaan kertaa miehiä todennäköisemmin. Useimpia tapauksia ei voi estää, mutta kun ne on tunnistettu, niitä voidaan hoitaa tehokkaasti.
Yleisin näistä sairauksista on kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi (”hypo” tarkoittaa ”ali-”), jolloin kilpirauhanen ei tuota tarpeeksi hormoneja pitämään aineenvaihduntaa hyvässä vauhdissa. Yleensä se johtuu siitä, että immuunijärjestelmä hyökkää kilpirauhasta vastaan.
Varoitusmerkkejä ovat väsymys, painonnousu, masennus ja ummetus. Henkilö voi myös olla erityisen herkkä kylmälle tai huomata hiusten ja ihon olevan kuivia. Koska oireet kehittyvät usein vaiheittain ja koska ne voidaan sekoittaa vanhenemisen merkkeihin, kilpirauhasen vajaatoiminta voi usein jäädä vuosiksi diagnosoimatta.
Jos verikokeet osoittavat, että ongelmien aiheuttajana on hitaasti toimiva kilpirauhanen, puuttuvia hormoneja voi korvata päivittäisellä lääkityksellä. Hormonitasoja voi joutua tarkkailemaan jatkuvasti, mutta olon pitäisi vähitellen muuttua taas normaaliksi.
Joskus kilpirauhasen toiminta ei niinkään hidastu, vaan menee ylikierroksille. Sen aiheuttaa yleisimmin autoimmuunisairaus nimeltä Gravesin tauti. Sen oireisiin voi kuulua ahdistuneisuus, mielialanvaihtelut, univaikeudet, kasvanut ruokahalu, erityisherkkyys lämmölle, nopea sydämen syke, painon aleneminen ja laajentuneen rauhasen aiheuttama turvotuksen tunne kaulalla.
Siinäkin tapauksessa diagnoosin voi varmistaa verikokeilla. Hypertyreoosia (”hyper” tarkoittaa ”yli-”) voi hoitaa lääkityksellä, säteilyhoidolla (jolloin rauhasta vahingoitetaan sen verran, että sen toiminta hidastuu), tai äärimmäistapauksissa poistamalla kilpirauhanen kokonaan – jonka jälkeen hormonitasapaino palautetaan samalla lääkityksellä kuin vajaatoimintapotilailla.
Joskus viallinen kilpirauhanen alkaa toimia normaalisti itsekseen – varsinkin jos ongelman aiheuttajana oli lääkitys tai virus – mutta pitkäaikaiset sairaudet voivat hoitamattomina johtaa muihin ongelmiin, kuten sydänsairauksiin. Siksi lääkäriltä kannattaa pyytää verikokeita, jos oireita ilmaantuu.
Lue lisää:
Hyvä ja paha rasvakudos
Vauhtia menoon! 17 helppoa kikkaa energian lisäämiseksi
8 dementiaa muistuttavaa oiretta, jotka saattavat olla hoidettavissa
Osallistu keskusteluun!