Huimaus hallintaan

"OLIN SUIHKUSSA, kun päässä­ni alkoi yhtäkkiä pyöriä", sanoo 54-vuotias Lyn Roberts.

"En voinut tehdä muuta kuin ryömiä sänkyyn ja odottaa, että se menisi ohi. Lopulta oloni parani", Kanadan Victoriassa asuva ja liiketoiminta -analyytikkona työskentelevä Lyn oli yllättynyt ja helpottunut. Hän oli kuitenkin huo­lissaan.

Huoleen oli myös hyvä syy. Hän oli käynyt kuusi vuotta aiemmin läpi ajanjakson, jolloin häntä hui­masi jatkuvasti. Hän joutui silloin kahdesti sairaalaan huimauksen, pahoinvoinnin ja oksentami­sen vuoksi.

Huimauksen aiheuttajista ei ollut varmaa tie­toa vielä silloinkaan, kun kohtaukset viimein loppuivat.

Kohtaukset alkoivat uudelleen toissakesänä ja hän alkoi pelätä tule­vaa. Seuraavien kuukausien aikana kohtausten määrä lisääntyi entisestään.

Kesällä 2015 hänen omalääkä­rinsä antoi hänelle lähetteen korva-, nenä- ja kurkkutauteihin erikoistu­neelle lääkärille.

Ensimmäisessä tapaamisessa lää­käri kertoi Lynille, että hän kärsii todennäköisesti hyvänlaatuisesta asen­tohuimauksesta (BPPV). Hän sai lä­hetteen paikalliselle ne arofysiologian klinikalle, jossa huimauksen laukai­semiseen käytettiin tietynlaisia ko­keita.

"Kun menin kokeiden jälkeen ta­kaisin erikoislääkärin vastaanotolle, tämä vahvisti asentohuimausdiag­noosin. Olin todella helpottunut saadessani tietää, että kyse ei ollut mis­tään vakavammasta", hän sanoo.

"Huimaus oli kummitellut mielessä­ni. Pelkäsin sen estävän minua elämästä täysipainoista elämää, etten esimerkiksi voisi lähteä purjehti­maan mieheni kanssa tai leikkiä lap­senlapseni kanssa:
 
UNIVERSITY COLLEGE LONDON jul­kaisi-vuonna 2015 kaksikymmentä aiempaa tutkimusta käsittävän katsa­uksen, jonka mukaan jopa kymme­nesosa koko maailman aikuisväes­töstä kärsii huimauksesta jossain vai­heessa elämäänsä. Heistä 17-30 prosenttia kärsii vakavasta huimaukses­ta.

Lääketieteellisesti huimaus tar­koittaa sitä, että aivojen käsitys ke­hon liikkeestä ei vastaa todellisuutta. Maailma siis pyörii, ihminen ei.

Pyörrytys puolestaan viittaa asenio­ tajun menetykseen, johon ei sisälly vääristynyttä liil\::e käsitystä. Siihen saattaa kuitenkin liittyä tasapaino­ häiriöitä tai heikotusta.  Huimauksel­le ja pyörrytykselle on kymmeniä mahdollisia syitä, kuten alhainen ve­rensokeri, lääkkeisiin liittyvät sivuvaikutukset, nestehukka tai halvaus­kohtaus. Useimmiten ongelma piilee kuitenkin sisäkorvan tasapainojärjestelmässä, jolla on elintärkeä rooli ta­sapainon ja suunnan sääntelyssä. Si­säkorva aistii pään liikkeet ja niiden suhteen painovoimaan. Tasapaino­ järjestelmä välittää tiedot aivoihin ja auttaa ihmistä kohdentamaan kat­seen sekä liikkumaan kaatumatta.

Tasapainoaisti voi heikentyä iän myötä. Vuonna 2009 Archives of In­ temal Medicine -julkaisussa julkais­tuun tutkimukseen osallistui yli viisi­ tuhatta amerikkalaista ja sen mukaan noin 35 prosenttia yli 40-vuotiaista aikuisista kärsii tasapainojärjestel­män häiriöistä. 

Yleisin syyllinen: Hyvänlaatuinen asentohuimaus

Lynin sairaus eli hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV) on yksi ylei­ simmistä tasapainoon liittyvistä sai­ rauksista. Sisäkorvassa on pieniä kalsiumista koostuvia kuulokivieli­ miä, jotka pyörivät ja törmäilevät karvasoluihin. Asentohuimaus saa alkunsa, kun kuulokivielirnistä irtoaa palasia. Irronnut kalsium kelluu ym­ päriinsä ja stimuloi sisäkorvan nes­ teitä hallitsevia aistinsoluja saaden ne lähettämään sekavia viestejä aivoi­hin. Tuloksena on huimauskohtaus, joka voi kestää aina muutamasta se­kunnista pariin minuuttiin.

Vaiva poistuu yleensä itsestään parissa viikos­sa tai kuukaudessa luultavasti siksi, että kalsium liukenee sisä­ korvan nesteeseen. Mikäli huimaus kuitenkin jatkuu, sitä voidaan hoitaa nopealla ja ki­vuttomalla toimenpiteellä, jonka tarkoituk­sena on kalsiurnhiuk­kasten siirtäminen.
Yleisin hoitomuoto on niin sanottu Epleyn menetelmä,  josta 70-80 prosenttia potilaista saa välitöntä helpotusta. Lääkäri kallistaa potilaan päätä tiettyihin asentoihin, kuten 45:n asteen kulmaan sairaan korvan puolelle ja pitää pään samas­sa asennossa noin puolen minuutin ajan. Tavoitteena on siirtää kalsium­sakka pois korvanesteestä toiselle alueelle, jossa se ei aiheuta harmia.

Korva-, nenä- ja kurkkutautien eri­koislääkäri näytti Lynille, kuinka Ep­leyn liikesarjan voi tehdä itsenäisesti kotona. "Se auttaa todella paljon. Olen iloinen, että voin jollain tavalla estää kohtauksien synnyn tai saada ne loppumaan nopeammin'; hän sanoo. Hyvänlaatuinen asentohuimaus uusiutuu helposti, eikä varmaa syytä siihen tiedetä ainakaan vielä. Arviot uusiutumisen todennäköisyydestä ovat viimeisen kolmen vuoden aika­na nousseet ajoittain jopa 50:een prosenttiin. Yleensä Epleyn liikesar­jan toistaminen kuitenkin ratkaisee ongelman.

Kalsiumsakan siirtä­minen on helppoa koti­oloissakin, mutta lu­xemburgilainen neuro­logi ja tohtori Alexan­ dre Bisdorff kehottaa hankkimaan ensin var­man diagnoosin, jotta jokin vakavampi ongel­ma ei jää huomaamat­ta. Leikkaus voi auttaa, mikäli Epleyn menetel­män toistuva noudatta­minen ei tuota tulosta.

Monimutkaiset häiriöt ja krooniset vaivat

Kaikkia tasapainohäiriöitä ei voida parantaa yhtä helposti kuin hyvän­ laatuista asentohuimausta. Melanie SimIIls alkoi kärsiä pyörrytyksestä ja korvasärystä elokuussa 2007, ja se oli turhauttavan lääketieteellisen koette­lemuksen lähtölaukaus. Silloin 20-vuotiaalle englantilaiselle Yorkshiren Aldb roughissa asuvalle opis­kelijalle sanottiin, että hänellä on si­säkorvan tulehdus. Oireiden olisi pi­tänyt loppua, kun Melanien immuu­nijärjestelmä tuhosi viruksen, mutta sen sijaan syntyikin pysyvä vaurio.

"Yritin kertoa lääkäreille vuoden ajan, että en ollut vieläkään kunnos­sa'; Melanie sanoo. Kauppakeskuk­sen tapaiset virikkeitä täynnä olevat ympäristöt uuvuttivat hänet lähes täysin. Hän tarvitsi silloin tällöin muiden apua päästäkseen kävelemään. Vuonna 2009 hän meni lopul­ta tapaamaan erästä korva- ja kurk­kutautilääkäriä, joka kysyi: "Tuntuuko sinusta, että auto liikkuu vaikka se on jo pysähtynyt?" Melanie oli äärimmäisen helpottunut huomates­ saan, että joku ymmärsi hänen sai­ rauttaan.

Hänellä todettiin vestibulaarineu­roniitti, joka on yksi monista jatkuvaa pyörrytystä ja huimausta aiheuttavis­ta sairauksista. Toinen vastaava sai­raus on Menieren tauti, joka johtuu sisäkorvassa olevan nesteen poikke­uksellisesta lisääntymisestä. Se saattaa myös laukaista huminaa ja huo­nokuuloisuutta sairaassa korvassa. Kroonisiin tasapainohäiriöihin ei ai­na ole tarjolla parannuskeinoa, mut­ta oireita voidaan lievittää erilaisilla hoidoilla. Sairaudesta riippuen mah­dollisia hoitomuotoja ovat lääkitys, leikkaukset ja erilaisiin harjoituksiin pohjautuva tasapainojärjestelmän kuntoutusterapia.

Ruotsin Göteborgissa työskentelevän tasapainohäiriöihin erikoistu­neen fysioterapeutin Lena Kolenin mukaan kuntoutusterapia voidaan räätälöidä eri vaivojen mukaisesti. Hän suunnittelee kollegoidensa kanssa hoito-ohjelmia, joissa otetaan huomioon potilaan koko tasapaino­ järjestelmä.

"Kuntoutukseen voi sisältyä mitä ta­hansa aina pään liikuttarnisesta silmät kiinni tehtäviin ja yhteen osa-alueeseen painottuviin tasapainoharjoituksiin '; hän sanoo. Simmsin tapauksessa ky­seessä olivat harjoitukset, joiden aikana hän liikutti leukaansa ylös alas ja yritti samalla kohdentaa katseensa ensin liik­kumattomaan kohteeseen ja myöhem­min televisioon. Tarkoituksena on, että aivot oppivat hiljalleen korvaamaan käskyissä olevat puutteet ja ohjaamaan toimintoja luottamalla muihin aistei­hin, kuten näköön ja tuntoon.

Melanien kuntoutus päättyi aiem­min tänä vuonna. Hän pystyynyt työs­kentelemään sairaalan vastaanottovir­kailijana neljänä päivänä viikossa. Hän auttaa myös ylläpitämään tukiryhmää, joka on suunnattu Yorkshiren alueella asuville tasapainohäiriöistä kärsiville
ihmisille. Ryhmän yhtenä tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta tasapaino­häiriöistä, jotta potilaat saisivat turhan kärsimisen sijaan oikeanlaista hoitoa. "Monet ovat peloissaan ja tuntevat olevansa yksin ongelmansa kanssa, koska he eivät tiedä mitä tapahtuu", Melanie sanoo. "Tasapainohäiriötovat kuitenkin paljon yleisempiä kuin luul­laan".