Koli – Lönnrotin jalanjäljissä Pieliselle

Luo: 05/22/2018 - 16:12

Tekijä: akseli

Elias Lönnrotin matkat Karjalaan herättivät kiinnostuksen itäiseen Suomeen. Karelianismin innoittamat taiteilijat matkasivat Pielisen äärelle Kolille. Nyt Pielisen matkailu hakee uutta ilmettä lähiruoasta, ekologisuudesta, hiljentymisestä ja hyvinvoinnista.

Kari Martiala

Pielisen suosituin näköalapaikka on Kolin huipulla.

Kuva:

Kari Martiala / Visitkarelia

Kolin matkailun alkuaikoina, kun Ukko-Kolin huipulle ei ollut vielä autotietä, monet kuuluisat taiteilijat matkasivat ensin kauniin Pielisen rannalle. Tekivät seitsemän kilometrin venematkan soutaen, ja kiipesivät maaston muotoja noudattelevaa, Suomen vanhinta luontopolkua ylös pienen Ylämajan, nykyisen hotellin paikalle.

Sillä samalla näköalapaikalla, jossa Eero Järnefelt maalasi kuuluisan, Ateneumin taidemuseossa olevan taulunsa "Syysmaisema Pielisjärveltä", voivat tämän päivän matkailijat ihailla alhaalla lepäävää järveä ja sen satoja saaria. Tuota Järnefeltin teosta pidetäänkin suomalaisuuden, autonomian ja itsenäisyyden symbolina. "Järnefeltin polku" on edelleen olemassa ja johdattaa kävelijät alhaalta järven rannasta ylös vaaran huipulle.

Järnefeltin ohella Lönnrotin jalanjäljissä Kolille saapuivat myös taiteilijat Pekka Halonen, Venny Soldan-Brofeldt, Albert Edelfelt ja Eero Nelimarkka, valokuvaaja I.K. Inha ja kirjailijat Eino Leino ja Juhani Aho sekä säveltäjä Jean Sibelius. Arkkitehti Viktor Sucksdorff sai Kolilta vaikutteita karjalaisuudesta ja kalevalaisuudesta.

– Sen on pitänyt olla mystinen voima, joka sai heidät lähtemään vaivalloiselle matkalle. Niinpä meillä on nyt valtavan hienoja historiallisia tarinoita kerrottavaksi vieraillemme. Ne ovat meidän vahvuutemme, aitoja tarinoita, joita ihmiset rakastavat, Break Sokos Hotel Kolin hotellinjohtaja Jukka-Pekka Pesonen sanoo.

Koli - Suomen kansallismaisema

Pielisen itäpuolelle, Kolin vastarannalle valmistui vuonna 1909 junarata, jolloin liikenne alueelle lisääntyi entisestään. Kolin satamaan pääsi pian moottoriveneellä, ilman julmettua soutumatkaa. Kolin kansallispuisto perustettiin vuonna 1991 ja Koli nimettiin Suomen ympäristöministeriön toimesta yhdeksi Suomen kansallismaisemista 1993.

Vuonna 1896 Ukko-Kolin huipulle nousseen Ylämajan tilalle rakennettiin hotellirakennus vasta vuonna 1970. Hotellia on uudistettu vuosien varrella, ja tämän kevään aikana kaikki hotellihuoneet saneerataan. Rakennustyöt valmistuvat juhannukseen mennessä.

– Huoneisiin tuodaan uudet vuoteet, televisiot, valaisimet ja lattiamateriaalit sekä viilennys. Lopputulos on samaa tyyliä ja tasoa, kuin hotellin jo aikaisemmin saneeratut yleiset tilat, kuten ravintola ja kylpylä, Pesonen kertoo.

Kulunut talvi oli Kolilla erikoisen rankka. Vastaavaa lumimäärää ei Pesosen mukaan ole koettu alueella 30 vuoteen. Läheisen hiihtokeskuksen tuolihissitkin olivat päivän ajan poissa käytöstä, kun tykkylumi taivutti korkeiden kuusien latvat hissituolien kulkureitille. Tykkylumi katkaisi latvan lähes kaikista vaaran huipun kuusista ja muovasi samalla hotellilta avautuvaa Pielisen maisemaa.

Pesosen mukaan Kolin matkailussa ei ole selkeitä sesonkeja, maisema kiinnostaa vieraita ympäri vuoden. Kolin kansallismaiseman arvostuksesta kertoo, että suurin osa vieraista on suomalaisia.

– Profiloidumme entistä vahvemmin hyvinvointitapahtumien näyttämöksi. Tekemisestä, kokemisesta, syvälle kolahtavista oivalluksista ja Pielisen Karjalan mytologisesta energiasta kumpuava voima haastaa ylittämään omat rajat, Pesonen maalailee.

Alun perin Kolille kehitettyä Uumen-hyvinvointikonseptia hyödynnetään nyt myös ketjun hotelleissa, Nurmeksen Bombassa ja Joensuun Kimmelissä.

– Koli on monen mielestä uusi Bali, Pesonen kehaisee.

Neljä mainiota majataloa

Neljä yläkarjalaista majataloa, Puukarin Pysäkki Valtimolla, Äksyt Ämmät/Pihlajapuu ja Männikkölän Pirtti Nurmeksessa sekä Laitalan Lomat Valtimon Karhunpäässä ovat yhdistäneet voimansa Majatalosta majataloon -matkailun merkeissä. Lisäksi Rääkkylässä toimivan majatalo Karelia Cottagesin kanssa järjestetään yhteistyössä Hiljaisuus-matkoja. Majatalot ovat palvelleet matkailijoita jo 20 vuotta, välillä sukupolvet ovat vaihtuneet, mutta yhteispeli jatkuu.

– Majatalojen välimatkat ovat loistavia polkupyöräilyyn, hiihtämiseen ja melomiseen. Samoja reittejä ja majataloja voidaan käyttää sekä kesällä että talvella, Äksyjen Ämmien Minna Murtonen kuvailee.

– Jokaisella majatalolla on omat ominaispiirteensä, ja kun ne yhdistetään, siitä muodostuu meidän voimavaramme.

Majataloilla on tarjota matkailijalle valmis paketti, tavarat kuljetetaan paikasta toiseen ja kartan saa mukaan matkalle. Menomatka voidaan tehdä pyörällä ja palata kanootilla. Päivittäiset pyöräilymatkat ovat korkeintaan 45 kilometriä, mutta sekin riittää useimmille, koska maisemat ovat niin kumpuilevia. Suunnitteilla on myös vaellusmatkoja kävellen majatalosta majataloon.

– Matkan jälkeen odottavat sauna ja pehmyt peti, johon päänsä kallistaa, Muuronen kuvailee.

Ainekset läheltä. Majatalot tarjoavat vierailleen lähiruokaa, johon raaka-aineet ammennetaan oman alueen tuottajilta.

– Ruoan takana on aina myös tarina, joka kumpuaa tästä meidän elävästä elämästämme, Puukarin Pysäkin Anni Korhonen sanoo.

– Miksi suomalaisessa kansallisruoassa, karjalanpiirakassa, käytetään riisiä, jota ei kasva Suomessa, hän kysyy.

– Meillä karjalanpiirakat valmistetaan aina ohrasta. Me emme tarvitse mitään ulkopuolelta, sillä meillä on Suomessa oma rikas ruokaperinteemme. Meillä on myös aikaa istahtaa vieraiden seuraan ruokapöytään ja rauhoittua yhdessä heidän kanssaan.
Kansainvälisiä vieraita kiinnostavat nyt suomalainen koulujärjestelmä ja se, miksi olemme maailman onnellisin maa. Keskustelua herättävät myös Suomen historian käänteet.

"Majatalosta majataloon -retket" sai 1. palkinnon Suomen ruokamatkailu- kilpailussa 2015.

Äksyjen Ämmien Minna Murtonen ja Puukarin Pysäkin Anni Korhonen.
Kuva: Kari Martiala/Visitkarelia

KÄYNTIKOHTEET

MERILÄNRANTA, Kolin alueen upein hiekkaranta.

PIELISEN SAARISSA on Metsähallituksen ylläpitämiä nuotiopaikkoja, joissa voi myös yöpyä. Järjestettyjä veneretkiä, vuokrakanootteja ja -suppauslauttoja.

KOLIN RYYNÄNEN