Keuhkosyöpä – varhainen toteaminen antaa toivoa

Kun brittiläinen Ann Long Liverpoolista aloitti tupakoinnin 17-vuotiaana, hän ei voinut kuvitellakaan vaarantavansa terveyttään. Ensimmäisinä vuosina sen jälkeen, kun tupakoinnista tuli suosittua, tupakkayhtiöt kampanjoivat raivokkaasti tutkimustuloksia vastaan, joiden mukaan tupakoinnilla ja keuhkosyövällä oli yhteys. Ja se tehosi.

Siihen mennessä, kun todisteita oli kertynyt niin paljon, ettei epäilykselle ollut enää sijaa, syövän siemenet oli jo kylvetty miljoonien ihmisten keuhkoihin. Ne olivat piilossa, joskus jopa vuosikymmeniä, mutta lähes aina tappavia.

Vuonna 1976 Annin paljon tupakoinut aviomies George kuoli keuhkosyöpään. Annilla oli kuusi lasta, monet heistä tuolloin kouluikäisiä. Vaikka hän itse poltti paljon vähemmän ja lopetti kokonaan vuonna 1993, vuoden 2003 lopulla hän sai itse syöpädiagnoosin.

Nykyään pelko painaa monien naisten mielessä, niin tupakoitsijoiden kuin tupakoinnin jo lopettaneiden: sairastunko minäkin?

Keuhkosyövän seulonta on tärkeää

Kaikista syöpäkuolemista Euroopassa keuhkosyöpä kattaa noin 20 prosenttia. Isossa-Britanniassa ja Puolassa, jossa naiset alkoivat tupakoida aiemmin kuin monissa muissa EU-maissa, se voi pian ohittaa rintasyövän naisten yleisimpänä kuolemaan johtavana syöpänä.

Vaikkakin tupakointi on useimmiten pahanlaatuisten keuhkomuutosten takana – 90 prosenttia miesten ja 80 prosenttia naisten tapauksista – altistuminen tietyille aineille, kuten asbestille, radonille ja dieselhöyryille, voi kasvattaa riskiä, kuten myös geneettiset mutaatiot.

Geenejä voi syyttää useimmiten silloin, kun nuori ihminen sairastuu, sanoo tohtori Rafael Rosell Katalonian onkologian instituutista Barcelonasta. Geenit myös auttavat määrittämään, mitkä hoitokeinot toimivat parhaiten kullekin.

Syövän havaitseminen ajoissa, ennen kuin se on ehtinyt levitä, antaa parhaimmat mahdollisuudet selvitä. Viime vuosina useissa maissa riskiryhmiin kuuluvia on alettu seuloa varhaisten oireiden varalta vuosittaisilla matalan annoksen tietokonetomografioilla.

Laajan, vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen mukaan seulonnan avulla tehdyt varhaiset löydökset laskivat syöpäkuolemia 20 prosentilla nopeasti aloitettujen hoitojen ansiosta.

Seulonta on tärkeää, sillä taudin varhaisessa vaiheessa oireita ei usein ole lainkaan. Joillakin voi olla epämääräisiä oireita, kuten yskää, hengästymistä tai painonlaskua, jotka voidaan helposti jättää huomiotta. Huolestuttavammat oireet ilmaantuvat usein vasta, kun syöpä on jo edennyt; oireita voivat olla rintakipu, veriset yskökset, niin kutsutut rumpupalikkasormet (jolloin sormenpäät suurentuvat ja kynnet pullottavat) tai vinkuva hengitys.

Oire, joka sai Ann Longin menemään lääkäriin, löytyi hampaiden harjauksen yhteydessä. Se oli epämääräinen, ja olisi helposti voinut jäädä huomiotta. ”Huuhdellessani suutani huomasin pienen läiskän, joka näytti vähän ameebalta”, Ann sanoo. Hän huomasi, että läiskän keskellä oli pienen pieni punainen piste.

Hänellä oli ollut vähän yskää, mutta muutoin hän tunsi itsensä yhtä terveeksi kuin aina ennenkin. Hän varasi joka tapauksessa ajan lääkäriltään, joka lähetti hänet röntgenkuvaukseen ja sen jälkeen tietokonetomografiaan ja keuhkoputken tähystykseen – toimenpide, jossa ultraäänen avulla voidaan havaita vaurioita keuhkoissa ja imusolmukkeissa.

Noin viikkoa ennen joulua hän sai kuulla huonot uutiset. Hän muisti välittömästi, kuinka järkyttävää hänen miehensä Georgen menettäminen oli ollut hänen perheelleen ja mietti: ”Kuinka kertoisin lapsilleni?”

Monet hoidot pidentävät elinikää

Tammikuun 3. päivänä vuonna 2004 Annilta poistettiin puolet toisesta keuhkosta, jonka jälkeen syöpä ei ole uusinut. Leikkaus on usein hyvä vaihtoehto henkilöille, joiden syöpä havaitaan ajoissa (vaiheessa I tai II – katso vaiheet sivulta 70), kuten Annin tapauksessa.

Uudemmat, vähemmän invasiiviset leikkausmuodot, kuten videoavusteinen rintakehäkirurginen leikkaus, mahdollistavat sairaan kudoksen poistamisen paljon pienemmällä leikkaushaavalla, jolloin vamma on pienempi ja paranemisaika lyhempi.

Toisaalta, jos syöpä on metastaattinen, eli se on levinnyt kehon muihin osiin, leikkaus ei välttämättä ole paras hoitokeino. Nykyään on kuitenkin monia hoitoja, jotka voivat pidentää elinaikaa myös niillä potilailla, joilla on pidemmälle edennyt syöpä.

”Asenteemme keuhkosyöpää kohtaan ovat muuttuneet aika lailla”, kertoo tohtori Mina Gaga, Kreikassa sijaitsevan Ateenan rintatautisairaalan lääketieteellinen johtaja. ”Kun potilaalla on hyvä peruskunto, kannattaa yrittää monia eri hoitokeinoja, koska tulokset voivat yllättää.”

Perinteiset solunsalpaajalääkkeet ja sädehoito voivat hidastaa kasvaimen kasvua, pienentää kasvaimia ja tappaa syöpäsoluja. Näitä hoitomuotoja käytetään usein leikkaushoidon jälkeen poistamaan mahdollisesti jäljelle jääneet pahanlaatuiset muutokset. Niitä käytetään tavallisesti myös ensihoitona pidemmälle edenneissä syöpätapauksissa, joissa leikkaushoito ei ole mahdollista. Tarkennettu tai yksilöity kemoterapia voi auttaa.

Aivan kuten normaalitkin solut, myös syöpäsolut tarvitsevat elääkseen kasvutekijöitä – hormoneja, proteiineja, ja muita kehossamme luonnostaan esiintyviä aineita. ”Teemme kasvaimen kudoksesta geneettisen analyysin”, sanoo lääkäri ja tutkija Eric Haura Moffittin syöpäkeskuksesta Tampasta, Floridasta.

Jos testissä käy ilmi, että tietyt kasvutekijät ruokkivat syöpää, tarkennetut lääkkeet voivat estää syöpäsoluja pääsemästä käsiksi ”polttoaineensa” lähteeseen. Se voi joskus ”johtaa dramaattisiin tuloksiin”, kertoo Haura.

Hän huomauttaa kuitenkin, etteivät nämä lääkkeet ole parannuskeinoja, sillä syöpä kehittää lopulta resistenssin näitä ja muita lääkkeitä vastaan. Joissain tapauksissa uudet, muuntautuneelle syövälle suunnitellut lääkkeet voivat korvata vanhat lääkkeet, joille syöpä on resistentti.

Nämä lääkkeet on suunniteltu toimimaan kuin tehostettu versio kehon omasta immuunipuolustuksesta. Kaksi eniten käytettyä ovat bevasitsumabi ja setuksimabi. Kumpikin estää syöpäsoluja kasvamasta estämällä pääsyn niiden tarvitsemien kasvutekijöiden luo.

Nykyiset immuuniterapiahoidot hyödyttävät vain noin 20–30 prosenttia keuhkosyöpäpotilaista. Mutta kun hoidot tehoavat, tulokset voivat olla huomattavia. ”Joissain tapauksissa kasvain katoaa kokonaan”, sanoo Haura. Teho voi joskus kestää vuosia.

Yksi lupaavimmista keksinnöistä keuhkosyövän tutkimuksessa on uusi syöpärokote nimeltä CimaVax. Se on kehitetty Kuubassa, ja sitä testataan pian potilailla, ensin Yhdysvalloissa ja myöhemmin Euroopassa.

CimaVax tuottaa vasta-ainetta, joka tarrautuu efg:hen, luonnostaan esiintyvään kasvutekijään. Kun se on napannut efg-molekyylit, se pudottaa ne kyydistä maksassa, jossa ne tuhoutuvat, ennen kuin syöpäsolut ehtivät käyttää niitä.

”Ilman efg:tä syöpäsolut nääntyvät ja lakkaavat kasvamasta”, kertoo tohtori Kelvin Lee, immunologian johtaja Roswell Parkin syöpäinstituutissa Buffalossa, New Yorkissa.

Testeissä, joissa CimaVaxia annettiin aggressiivisesta, myöhäisen vaiheen syövästä kärsiville potilaille, rokotteeseen reagoineiden potilaiden elinaika oli 18 kuukautta verrattuna kuuteen kuukauteen niillä potilailla, jotka eivät saaneet rokotetta tai jotka eivät reagoineet siihen.

”Toinen uskomaton asia”, sanoo Lee ”on, että viiden vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta noin 20 prosenttia rokotteen saaneista potilaista on edelleen elossa.” CimaVax ei myöskään käytännössä katsoen ole ollenkaan vahingollinen. ”Se on vain pistos käsivarteen kerran kuussa.”

”Mielestämme rokotteen kiinnostavin seikka liittyy keuhkosyövän estoon. Ajatuksena olisi, ainakin aluksi, rokottaa henkilöt, joilla ei ole keuhkosyöpää, mutta joilla tiedämme olevan korkea riski sairastua siihen.”

Lee testaa CimaVaxia keuhkosyöpäpotilailla kliinisissä testeissä Yhdysvalloissa, kunhan Yhdysvaltojen ruoka- ja lääkevirasto antaa siihen luvan vuoden 2016 aikana.

Miten lisätä mahdollisuuksia olla sairastumatta?

Voit juuri nyt parantaa mahdollisuuksiasi olla sairastumatta keuhkosyöpään. Jos tupakoit, lopeta. Kymmenen vuoden päästä tupakoinnin lopettamisesta riski kuolla keuhkosyöpään putoaa puoleen. Se ei kuitenkaan putoa samalle tasolle kuin henkilöllä, joka ei koskaan ole tupakoinut.

Haura selittää: ”Uskomme syövän olevan vuosikymmeniä aiemmin alkanut prosessi, jossa solut ja niiden sisältämä dna vahingoittuivat.” Ikääntyessämme immuunijärjestelmämme, joka vuosikymmenten ajan suojelee meitä solujen vahingoittumisen seurauksilta, tulee lopulta hauraammaksi.

Tästä huolimatta keuhkosyöpäpotilaat, jotka lopettavat tupakoinnin, elävät noin 50 prosenttia pidempään kuin ne, jotka jatkavat tupakointia. Ja tietenkin, mitä pikemmin saat diagnoosin ja pääset hoitoon, sitä paremmat ovat mahdollisuutesi.

Ann Long on todiste kaiken yllämainitun paikkaansa pitävyydestä. On kulunut yli 20 vuotta siitä, kun hän lopetti tupakoinnin ja yli 10 vuotta siitä, kun puolet hänen toisesta keuhkostaan poistettiin leikkauksella. Nyt 80-vuotiaana hän viettää aktiivista elämää, matkustelee laajalti, liikkuu enemmän kuin häntä puolta nuoremmat ihmiset, ja pitää asenteensa positiivisena.

Se mikä kuitenkin saattoi pelastaa hänet, oli hänen halunsa kohdata pahimmat pelkonsa ja mennä heti lääkärille. ”Tiedän keskusteltuani ihmisten kanssa, että he pelkäävät sairastuneensa syöpään niin paljon, että jättävät menemästä lääkärille.”

Kun Ann muistelee vuotta 1976, kun hän menetti miehensä samaan tautiin, hän muistaa, että lääkärit eivät voineet tarjota mitään muuta kuin kipulääkkeitä. Lääketiede on mennyt huimasti eteenpäin sen jälkeen.

”Ymmärrän nyt, kuinka onnekas olen saadessani elää juuri tähän aikaan”, Ann sanoo.


Lue lisää: 

Näin tulkitset kehosi antamia vihjeitä sairauksiin liittyen 

Läpimurtoja lääketieteessä

Paksusuolensyöpä - älä aikaile niin pelastut