Maito on tärkein kalsiuminlähteemme. Terveellisiä vaihtoehtoja riittää niillekin, joille lehmänmaito ei sovi.
”Maito on magiaa”, väitti taannoin maitomainos. Se on totta. Lehmänmaidosta saa helposti sulavia rasvahappoja sekä lähes kaikkia elämän kannalta tärkeitä proteiinien osia kuten B2-vitamiinia ja jodia. Lisäksi maito on monen ruokavalion pääasiallinen kalsiuminlähde. Jo lasillisessa eli kahdessa desilitrassa maitoa on 240 milligrammaa luustoa vahvistavaa kalsiumia, noin neljännes aikuisen päivittäisestä tarpeesta. Kaikille maito ei kuitenkaan sovi. ”Arviolta 2–3 prosenttia pikkulapsista ja noin kuusi prosenttia aikuisista on allergisia lehmänmaidolle”, sanoo saksalainen ravitsemustutkija Ute Körner. ”Sen sisältämä maitoproteiini aiheuttaa heille allergisen reaktion.” Seurauksena on ihottumaa, kutinaa, vatsakipua, ilmavaivoja, pahoinvointia ja oksentelua, ripulia tai ummetusta.
Maitoproteiiniallergiaa yleisempi vaiva on maitosokerin sietohäiriö eli laktoosi-intoleranssi, joka usein sekoitetaan allergiaan. Koko väestöstä 15–20 prosentille ei sovi laktoosi eli maitosokeri. Vauvojen elimistössä laktoosia pilkkovaa laktaasientsyymiä erittyy yleensä riittävä määrä, mutta iän myötä laktaasituotanto helposti vähenee. Ihmiselle kehittyy vähitellen laktoosi-intoleranssi.
”Laktoosi-intoleranssissa maitosokeri ei pilkkoudu ja imeydy ohusuolessa vaan kulkee muuttumattomana paksusuoleen, jossa bakteerit käyttävät sitä ravinnokseen”, sanoo vatsatautien professori Gerd Öhler pohjoissaksalaisesta Möllnin kuntoutuskeskuksesta. Bakteerien hajoaminen aiheuttaa ilmavaivoja, ripulia ja kouristavaa mahakipua.
Laktoosirasituskokeen tai veri-, iho- tai hengitystestien avulla voidaan määritellä, onko kyse maitoallergiasta vai laktoosi-intoleranssista.
”Maitoa” soijapavuista
Lehmänmaitoallergikolle on tarjolla erilaisia maidon korvikkeita.
Nina Hundhausen on 29-vuotias saksalainen toimittaja, ja hän suosii soijamaitoa. ”Laitan kahviini soijamaitoa, jota saa jo joistakin kahviloistakin, ja syön soijajogurttia, soijavanukkaita ja niin edelleen”, hän sanoo. ”En enää vertaile soijatuotteiden makua lehmänmaitotuotteisiin, ja olen selvittänyt, mihin kaikkeen ruuanlaittoon soijamaitoa voi käyttää.”
Soijapavuista puristettua soijajuomaa voi tosiaan käyttää ruuanlaitossa tavallisen maidon tapaan. (Soijamaitoa nimitetään pakkauksissa yleensä soijajuomaksi, koska EU:n lainsäädännössä kielletään käyttämästä sanaa ’maito’ sellaisten tuotteiden nimissä, jotka eivät ole eläimistä saatavaa maitoa.) Tuotteesta riippuen soijajuomat maistuvat melko samalle kuin lehmänmaito mutta niissä voi aistia jauhoisuutta, kermaisuutta tai pähkinäisyyttä. Proteiinia niissä on enemmän kuin muissa maitojuomissa. ”Soijapavuissa on eniten kasviproteiinia”, sanoo ravitsemustutkija Sonja Lämmel Saksan Allergia- ja astmaliitosta.
Jos korvaat lehmänmaidon soijajuomilla, tarkista, että niihin on lisätty kalsiumia. Lapsille, nuorille ja aikuisille soijamaito sopii yleensä hyvin. Soijamaidon juottamisesta vauvalle kannattaa sen sijaan keskustella neuvolassa. Alle puolivuotiaille vauvoille annetaan erikoiskäsiteltyä lehmänmaitopohjaista korviketta, ja yli puolivuotiaille soijapohjaista. Toki soijaproteiinillekin voi olla allerginen.
”Maitoa” viljasta
Vilja on ollut ihmisen perusravintoa jo muinaisista ajoista lähtien. Myös muusta kuin soijasta voi valmistaa juomaa, joka korvaa hyvin lehmänmaidon. Kasvimaitoja eli kasvijuomia valmistetaan käyttämällä esimerkiksi riisistä, kaurasta, speltistä ja vehnästä. Ne maistuvat makeammilta kuin lehmänmaito.
Riisijuoma on hyvin mietoa ja helpostisulavaa, kevyttä (noin 50 kaloria sadassa grammassa) ja gluteenitonta. Gluteeni voi aiheuttaa ruuansulatusvaivoja keliaakikolle, ja sitä on muissa viljajuomissa. Ravitsemuksellisesti hyvä yhdistelmä syntyy soija- ja riisijuomista.
Kivennäisaineita kasvijuomissa ei juuri ole. Kannattaa siis valita tuote, johon on lisätty kalsiumia, tai tyydyttää päivittäinen kalsiumintarpeensa muiden ruokien avulla (lisää kalsiumista edellisellä aukeamalla).
”Maitoa” pähkinöistä: manteli
Jo lapsesta saakka maitoallergiastaan kärsinyt 45-vuotias taloustoimittaja Heike Virchow kokeili monia vaihtoehtoja, kunnes hän lopulta löysi mantelijuoman. ”Siitä tuli suosikkini”, hän sanoo. ”Pidän mantelijuoman mausta, ja sitä löytyy kaikista luontaistuotekaupoista. Tosin se on hiukan muita kasvijuomia kalliimpaa.”
Manteleista valmistettu maitojuoma saattaa kuitenkin aiheuttaa allergiaa, samoin hasselpähkinöistä, saksanpähkinöistä tai parapähkinöistä valmistetut juomat, ja siinä on vain vähän kalsiumia. ”Jos allergiaa ei ole ja varmistaa kalsiuminsaantinsa muulla tavoin, pähkinäjuomat ovat täysin turvallisia”, sanoo Lämmel.
Se, mitä lehmänmaidon vaihtoehtoja maitoallergikko käyttää, on siis lähinnä makuasia. Vaihtelukaan ei ole haitaksi.
Vuohen-, lampaan- ja tammanmaito
Muutkin eläimet tuottavat maitoa, ei pelkästään lehmä. Vuohen-, lampaan- ja tammanmaidossa on myös arvokkaita proteiineja ja helpostisulavia rasvoja. Kannattaa kuitenkin pitää varansa. Kaikissa eläinmaidoissa on proteiinia. Suurin osa lehmänmaitoallergikoista ei sen vuoksi voi juoda minkään eläimen maitoa. Laktoosi-intoleranssiinkaan muiden eläinten maidoista ei juuri ole apua, koska lampaan- ja vuohenmaidossa on laktoosia lähes yhtä paljon kuin lehmänmaidossa. Tammanmaidossa, joka Jenan yliopiston tutkimuksen mukaan tehoaa hyvin neurodermatiittiin eli kutinan ja raapimisen aiheuttamaan ihon paksuuntumiseen, on itse asiassa enemmän laktoosia kuin lehmänmaidossa.
Vähälaktoosinen ja laktoositon maito
Laktoosi-intoleranssin vuoksi ei onneksi tarvitse jättää maidotuotteita eikä pidäkään. Maitotuotteet ovat erinomainen kalsiuminlähde, ja kalsium puolestaan suojaa luustoa luukadolta eli osteoporoosilta. ”Laktoosi-intolerantille vähälaktoosiset ja laktoosittomat tuotteet ovat erinomainen vaihtoehto”, sanoo professori Öhler. Lievään laktoosi-intoleranssiin riittää vähälaktoosinen maito, mutta helposti oireilevan kannattaa suosia laktoositonta maitojuomaa, jossa laktoosia on alle 0,1 grammaa sadassa millilitrassa. Tavallisessa maidossa sitä on 4,8–5 grammaa. Vähälaktoosinen maito myös vaahtoaa hyvin, joten se sopii hyvin esimerkiksi cappuccinoon ja vastaaviin kahvijuomiin. Joku tosin saattaa vieroksua sen lievää makeutta.
Vaihtoehtoja siis riittää, olitpa sitten maitoallergikko, laktoosi-intolerantti tai vain vaihtelunhaluinen!
Osallistu keskusteluun!